Märkä lattia

Ai että en pidä siitä ollenkaan, kun menen suihkuhuoneeseen esim laittamaan pyykkejä ja joku ei ole suihkussa käytyään kuivannut lattiaa, saatika jättänyt lattialle pyyhettä!

Sukat kastuu ja on niin mukavaa!

Olen vaativa itseäni kohtaan

Löysin jutun netissä jossa luki näin:

"Olen aina ollut herkkä syyllistämään itseäni. Vaatinut itseltäni kaiken ja enemmän. Sairaalloisen pikkutarkasti hoidin mieheni, lapseni ja kotini. Yritin pitää julkisivun moitteettomana, koska olin sisältä rikkinäinen. Oli kunnia-asiani, että taloni tuoksui vastapestyltä pyykiltä ja matot ja vuodevaatteet tuuletettiin vähintään kerran viikossa. Laukatessani edestakaisin rätti kädessä en koskaan pysähtynyt miettimään, mitä oikeastaan itse kaipasin."

( http://www.eeva.fi/artikkeli/riippuvuuksia-pikku-miellyttaja-ja-nakymaton-lapsi )


Kuin tämä olisi kerrottu minusta...

Pidän asioita sisälläni ja vain omana tietona

Pidän asioita ja joskus jopa mielipiteitä omana tietonani. Esimerkiksi jos jokin asia tai mieheni tokaisema kommentti ärsyttää en useinkaan mainitse että minua ärsyttää.

Asia  jää liian usein mietityttämään, että olisi pitänyt sanoa esimerkiksi näin tai näin..

Nuoruudessani olin suorasanainen enkä ollenkaan epäillyt sanoa mielipidettäni, miksi olen muuttunut tässäkin asiassa..

Vanhempani putävät yhteyttä vain jos tarvitsevat jotakin

Vanhempani, äitini, soittaa vain jos tarvitsee jotakin. Milloin mitäkin, usein kyytiä, rahaa tai palvelusta.. Itse pidän heihin yhteyttä vähintään kerran viikossa ja saatan mennä käymään, vaikka minulla ei mitään sen kummempaa asiaa olisikaan. Ymmärtäisin jos vanhempani olisivat iäkkäitä, mutta eivät ole..

En ole jaksanut asiasta mainita, ehkä joku kaunispäivä sitten...

Laiska ja saamaton

Olen laiska ja saamaton, vaikka moni ei. Ehkä uskoisikaan sitä minusta.

Siirrän juttuja mitkä pitäisi tehdä tänään aina huomiseksi tai ylihuomiseksi, vaikka aikaa olisi selvittää tai hoitaa asia vaikka heti. Keksin mieluisanpaa tekemistä..

Joskus juttuja kasaantuu ja mitä enemmän niitä tekemättömiä hommia kasaantuu, sen vaikeampi on taas aloittaa niiden hoito...

Miksi toimin näin, vaikka tiedostan tilanteen ja jotkut asiat vaatisivat että ne hoidettaisiin viipymättä. En välitä vaan skippaan asioita...?!

Autonpesu on ihanaa!

Rakastan pestä käsin autoani! Kyllä, minusta se on niin mukavaa ja näkee oman käden jäljen. Menen aina itsepalvelupesuun ja huuhtelen, pesen ja puunaan pikkuista autoani. Pesun jälkeen kuivaan auton säämiskällä ja silloin tällöin myös vahaan autoni erittäin mielelläni. Aikaa voi hurahtaa autoni parissa parikin tuntia, mutta se on pääasia että puhdasta tulee!

Itsepalvelupesulan miehetkin jo tunnistavat minut ku ajan taas pesuun. Monesti henaureskelevat kun nainen hinkkaa autoaan kuin viimeistäpäivää, en välitä.

Rakastan kasveja ja kukkasia!

Kasvit ja kukkaset ovat ihania. Tykkään seurata niiden kasvamista ja hoivaan niitä kuin ne olisivat yksilöitä. Joka aamu laitan kaikki kotimme kasvit aurinkoisimmalle ikkunalle "ottamaan aurinkoa". Kääntelen niitä sen mukaan kun alkavat kasvaa auringon suuntaan. Tunnustelen jokapäivä onko multa kosteaa sekä ailloin tällöin pyyhin isojen kasvien vihreitä lehtiä märällä kankaalla.

Haluan lisää viherkasveja, mutta en tiedä mihin ne mahtuisi.

Siivoaminen on terapiaa

Minulle siivoaminen on kuin terapiaa. Pidän siivoamisesta siksi että kotini täytyy olla siisti ja järjestyksessä, mutta myös selittämättömällä tavalla...

Tunnen että ajatukseni saavat hetken rauhan kun siivoan. En ajattele silloin mitään. Laitan aivot narikkaan ja sen kun siivoan. Aloitan tavaroiden järjestelyllä ja pölyjen pyyhinnällä, vessojen pesulla ja sitten imuroin...

Jopa aamuisin vaikka on kiire päiväkotiin ja itse töihin, jään järjestelemään ja hinkkaamaan pöytiä ennen kuin pääsen lähtemään...

Ennen kuin menen nukkumaan on pakkomielteeni ensin laittaa ala ja yläkerrassa tavrat oikeille paikoilleen ja siivota keittiö (ihan kuin se ikinä edes olisi sotkuinen) en kestä heräämistä jos kodissani on epäjärjestystä tai leivänmuru pöydäntasolla...

Kun olemme ruokailleet, on minun pakko siivota keittiö ja ruokailutila siistiksi samantien. Laittaa astiat koneeseen ja tasot siisteiksi. Jos joku on käynyt keittiössä juomassa ja on jättänyt lasin tiskipöydälle siinä toivossa että samaa lasia voi käyttää uudestaan, on minun pakko korjata lasi astianpesukoneeseen...

Kun käyn suihkussa (lähes joka aamu) siivoan joka kerta myös samalla suihkulla wc:n ja suihkutan pölyt pois myös pyykinpesukoneen alta...

En kestä sänkyjä jotka jätetään petaamatta, siksi petaankin heti herättyäni kaikki kotimme sängyt ennenkuin olen edes huomenta ehtinyt sanomaan...

Järjestelen päivän mittaan eteisen kengät, jos jotkut saattaa ollaa vinossa tai erilleen pareistaan... Hermo menee myös jos eteisen isot peilikaapit on joku jättänyt auki takin kaappiin laitoin jäljiltä...

Jos joku on tehnyt ruokaa ja maistanut sitä ja mausteiden hippuna löytyy liedeltä, on minun pakko hinkata maustehiput heti pois märällä rätillä...

Siivoan poikani huoneen viikonloppuisinkin n.3kertaa päivässä... (Järjestelen ja korjaan lelut oikeille paikoille)

Tämä on minulle toimintaa jonka tiedostan, mutta josta nautin, enkä pysty olla tekemättä, vaikka siivoaminen ja yleinen häärääminen viekin päivästäni ison siivun, varsinkin silloin kun on jo kiire...

Nautin yksinäisyydestä

Nautin suunnattomasti yksinäisyydestä. Siitä kun saan olla ihan vain itseni kanssa. Olla huomioimatta muita. Tehdä mitä huvittaa niin ettei keneltäkään tarvitse lupaa kysellä. Olla vaan rauhassa. Nautin siitä hetkestä kun sitä ei tarvitse kenenkään kanssa jakaa, minkään ei tarvitse olla sen kummemmin erikoista tai suunnitelmallista. Ihan vaan hiljaisuus, puhumattomuus, keskittyminen omiin juttuihin tai ajatuksiin. Joskus huomaan jopa ikävöiväni yksinäisyyttä. Joskus lasken päiviä koska se hetki taas koittaa jolloin millään tekemiselläni ei ole mitään merkitystä eikä minun tarvitse huomioida ketään tai mitään.

Olen avoliitossa elävä yhden lapsen äiti.

En koe olevani paha tai viallinen jos osaan olla yksin ja nauttia ajasta yksin. Olla erossa lapsestani ja miehestäni päivän tai parikin. Se ei tunnu missään. Joskus esimerkiksi työreissun jälkeen en haluaisi viellä palata kotiin normaaliin arkeen vaan jäädä hotelliin yksin viellä pariksi yöksi...

Ahh, yksinäisyys. Se tunne kun ketään ei tarvitse huomioida, kun vain itseäni.

Ajatuksia ja paljastuksia...

Jaan täällä ajatuksiani ja paljastuksia elämästäni. Mitään kaunistelematta tai salaamatta. Suoria mielipiteitä ja tuntemuksia niin hyvässä kuin pahassa.